Hipstereitä Tavastialla

Otsikko viittaa 13.9.2013 Tavastialla pidettyyn yhdysvaltalaisen synthpop-bändin, Au Revoir Simonen konserttiin. Minulla on jossakin arkistojen kätkössä kuviakin tuolta, harmi etten nyt tähän hätään niitä löydä. Löysin kyseisen bändin David Lynchin kautta. Olen huomannut että mistä ikinä hän pitääkään, pidän myös minä. Etenkin musiikin suhteen. David Lynch on tehnyt yhteistyötä Au Revoir Simonen kanssa mm. erilaisissa tapahtumissa David Lynch Foundationiin liittyen. Olen koukuttunut kyseisen orkesterin kolmanteen albumiin Still Night, Still Light, joka on vuodelta 2009. Viime vuonna he julkaisivat uuden levyn Move In Spectrums, joka on vahvasti 80-lukulaisvaikutteinen.

Palataan tuohon konsertti-iltaan. Lämmittelijäbändi oli ihan ok, en muista nimeä. Esitystä katsellessa huomasin itse pääesiintyjät yleisön joukossa katselemassa myöskin lämmittelijää. Yleisöä oli paikalla mukavasti, mutta sali ei ollut täynnä. Sääli sinänsä. Suurin osa väestä oli selkeää hipsterikandidaattia. Oli joukossa myös muutamia vanhempia kuulijoita, mutta suurin osa oli selkeästi lähempänä kahtakymmentä kuin kolmeakymmentä ikävuotta. Lopulta tuli aika itse pääorkesterille. Oli siistiä huomata heidän soittavan samanlaisella Micro Korgilla, jonka itsekin omistan. En tiedä oliko vika akustiikassa vai miksauksessa, joka tapauksessa vokaaleista oli vaikea saada selvää. Hennot äänet hävisivät lähes kokonaan musiikin alle.

Tunnelma sekä lavalla että salissa oli tosi hieno ja ennen kaikkea rento. Musiikki on tanssittavaa, mutta itse olen enemmän fiilistelyihmisiä. Koko paketti oli jotenkin taianomainen. Bändi soitti melko paljon uusia ennenkuulemattomia kappaleita. Somebody Who ja Crazy, molemmat uuden levyn kappaleita, toimivat kaikista parhaiten liveyleisön edessä. Soittivat he myös  tuon Still Night, Still Light albumin kolme ensimmäistä kappaletta, jotka ovat myös minun suosikkejani ja jonkintason "hittejä".

Illan kohokohtana oli omalta osaltani päästä keikan jälkeen ns. "myyntikojun" ensimmäiseksi asiakkaaksi. Yksi bändin kolmesta jäsenestä, Annie Hart, saapui myymään uutta levyä ja kyniä(!?). Uutta levyä ei oltu vielä virallisesti julkaistu, mutta bändillä oli mukana muutamia promokappaleita levystä, sekä vinyylinä että CD:nä. Sain olla onnekkaana ensimmäinen koko maailmassa joka osti tuon kyseisen levyn. Ja vielä nimmari päälle, very cool!

Arvostan tosi paljon heidän tyyliään hoitaa musakuvioita. Vaikka kiertävätkin maailmaa, he ovat todella helposti lähestyttäviä ja pitävät jokaista fania tärkeänä. Lisäksi he pitävät omaa facebook-sivuaan ja jopa vastailevat yksityisviesteihin! Moni suomalainen artisti saisi ottaa heistä mallia. Ja miksei ulkomainenkin.

Alla vielä jonkun kuvaama klippi kyseiseltä Tavastian keikalta, yksi uuden levyn tarttuvimmista kappaleista!