keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

The Beach Boys: Still Cruisin' (1989)


On olemassa vain muutama Beach Boys-albumi josta suoraan sanon: "välttäkää tätä". Still Cruisin' on yksi näistä. Kyseessä on puhdas rahastusyritys. Levy on tuotettu Kokomo-jättihitin jälkimainingeissa. Jotain hommasta kertoo jo se että uutta materiaalia on ollut niin vähän että levyn loppuun on täytynyt heittää kolme 60-luvun hittiä, I Get Around, California Girls ja Wouldn't It Be Nice. Still Cruisin' on toinen Dennis Wilsonin kuoleman jälkeen julkaistu albumi. Onneksi hän ei ollut näkemässä tätä bändin all time low:ta.

Ei Still Cruisin' ihan täyttä roskaa silti sentään ole. A-puolisko on itseasiassa aika siisti. Nimikkokappale on ihan kiva nostalgishenkinen kesäbiisi. Somewhere Near Japan oli itseasiassa paras Beach Boys-kappale moneen kymmeneen vuoteen, siis ennen uusinta That's Why God Made the Radiota. Kyseessä on alunperin John Phillipsin kirjoittama kappale, Beach Boys-version kirjoittajiksi on merkitty Phillipsin lisäksi Terry Melcher, Mike Love ja Bruce Johnston. Laulussa on vahva huume-teemaan pohjautuva surumielinen kertomus. Toimii!

Island Girl on Alan Jardinen kirjoittama Karibianristeily-henkinen pornolaulu. Ihan kiva, vaikka vähän korni onkin. In My Car on levyn ainoa Brian Wilson-laulu. Brianin kulunut falsettiääni on jopa hieman pelottava, yhdistettynä biisissä soivaan todella uhkaavaan bassosyntikka-ääniefektiin. Sanat ovat vähintääkin itsevarmat:

"Wind blowing in my hair
I feel like a millionaire
Radio is blasting strong
Were breaking out in song
Blazing trails both near and far
Park my car behind a star
Life is full of possibilities

In my car
Im captain of my destiny
In my car
Oh pretty babe come cruise with me"

In My Car:ia seuraakin A-puolen viimeinen kipale, se kuuluisa Kokomo. Kuulun niihin faneihin, jotka rakastavat tuota 80-luvun kultaista ikivihreää. Se on itseasiassa kappale, joka saikin minut alunperin tutustumaan Beach Boysin "uudempaan" tuotantoon. Hieno kappale, täydellinen hitti. En tosin vieläkään ymmärrä mitä John Stamos tekee biisin musavideolla, mutta katsokaa niitä naisia ja Tom Cruisen drinkkivatkauksia!



Albumin B-puoli kuuluu syvimpään manalaan. Se lähtee käyntiin järkyttävällä Fat Boysien kanssa tehdyllä rap-kappaleella Wipe Out. Ei saatana. Sitä seuraa kyllä vielä yksi ihan kelvollinen laulu, Make It Big, mutta loput levystä onkin sitten noita vanhoja hittejä, jotka kuuluvat omille levyilleen, eivätkä tälle kasarikalkkunalle. Jos tätä lättyä ei olisi kasattu aivan näin kiireellä, olisi se voinut olla hyvinkin mallikas teos, mutta tällaisenaan se on yhtyeen kahden heikoimman albumin joukossa. Heikoin on Summer In Paradise (1992), mutta sitä ei tarvitse edes vältellä, koska sitä ei mistään ole saatavilla. Levyä myytiin todella vähän eikä uusintapainoksia ole tehty. Ymmärrettävästä syystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti